Tervehdys!

Olemme asuneet Ikaalisissa nyt tasan yhdeksän vuotta. Muutimme tänne Ylöjärveltä, kun kuopus oli 4kk. Emme tunteneet paikkakunnalta ketään. Mies oli, jälleen kerran muutettuamme vuokrakotiin, sanonut, että seuraavan kerran, kun hän muuttaa, muutetaan omaan omakotitaloon. Asuntojen hinnat lähellä Tamperetta ovat huimat eikä näin ollen sopineet meidän budjettiimme. Etsimme siis omaa kotia n. 50km:n säteellä Tampereesta, jossa mies kävi töissä. 50km:n säteellä siksi, että silloin asuntojen hinnat putoavat radikaalisti. Kävimme monissa asuntonäytöissä useissa eri kaupungeissa ja kunnissa, mutta tämä Ikaalisten asunto oli se, johon ihastuimme. Kävimme jo aiemminkin katsomassa Ikaalisissa erästä toista asuntoa ja olimme ihastelleen Ikaalisten kauneutta ja rauhallisuutta. Ketään ei ollut missään!

Emme siis tunteneet Ikaalisista ketään, kun tänne muutimme juhannuksena 2010. Olin ilmoittanut esikoiseni seurakunnan päiväkerhoon, jota kautta saimme tietää myös srk:n avoimesta perhekerhosta. Kävimme kerhoissa syksystä alkaen sen mitä vauva-ajan väsymykseltä jaksoin. Ja nyt kun muistelen, niin nuo kerhot olivat minun pelastukseni, ehkä myös lasteni. Sain paljon kaivattua aikuisseuraa ja juttukavereita ja lapset, lähinnä esikoinen omia leikkikavereita. Tuon päiväkerhon kautta tullut pikkuneitiystävä on esikoisen paras kaveri vielä tänäkin päivänä! Myös itse sain kerhoista äitiystäviä, joiden kanssa pidimme tiiviisti yhteyttä. Sittemmin elämä on tahoillamme jatkunut omia polkuja eikä yhteydenpito välillämme ole enää niin tiiviistä. Jatkoimme kerhoissa käymistä siihen saakka, kunnes kuopuskin meni kouluun. Kävimme siis muutaman kerran perhekerhossa moikkaamassa kavereita vielä kuopuksen ollessa eskarissakin. Noiden kerhojen lisäksi lastenohjaajat hellivät meitä äitejä keväisin ja joulun alla sauna- ja hemmotteluilloilla srk:n leirikeskuksen Koivikon rantasaunalla. Olen edelleen sitä mieltä, että pikkulapsiperheelle parasta mitä Ikaalinen voi tarjota, on seurakunnan kerhot. Srk:n lastenohjaajilla tulee aina olemaan erityinen paikka sydämessäni <3 

Tässä oli nyt ne ajatukset, mitä minulle perheenäitinä tulee ensimmäiseksi mieleen, kun muistelen muuttoa kauniiseen Ikaalisen maalaiskaupunkiin. Tulevissa postauksissa varmasti vielä useasti palaan yhdeksän vuoden ajalta kertyneisiin tapahtumiin ja muistoihin, mutta toki kerron myös tämän hetkisestä elämästämme ja siitä, miten Ikaalinen vastaa toiveisiimme. Lapset kertovat kokemuksiaan omista näkökulmistaan ja omalla tavallaan. Tervetuloa mukaan!

-Äiti

Kuvituskuvana kimppu kaupungin istuttamasta kukkapellosta pomituista kukista. Ihan luvan kanssa näitä sai poimia:)